Sehän tässä onkin asian ytimenä. Joihinkin äänikortteihin saattaa pystyä
liittämään taajuuden esim. ohjelmoitavasta FEI:n rubidiumista joita
käytetään ammattiaudiopuolella kellotuksessa. Muistan jokun kiinalaisen
myyjän näitä tähän tarkoitukseen kaupitelleenkin.
Käytettyjä rubidiumeja saa alle satasesta alkaen joten rahasta ei ole
kysymys. Näitä voisivat ne taajuudeltaan ryömivät asematkin
käyttää. Vaatisi tietysti vähän rakenteluhenkeä niin pääsisi halvalla -
valmiit järjestelmät ovatkin sitten eri hintaluokissa.
Joka tapauksessa esim. Sound Blaster Audigy 2 ZS:stä sai ihan eri luokan
värkin kun koteloi piirilevyllä kello-oskillaattorin eristeeseen.
Kideuunitekniikka on sinänsä ihan oma taiteenlajinsa ja kunnollisen
kaksinkertaisen uunin tekeminen aika työläs juttu sen lisäksi, että kidekin
pitäisi valita oikeaan uunikäytöön ja lämpötila korkealle. Tekniikoita on
monenlaisia. Yksi uudempi vuosituhannen vaihteen tekniikkaa edustava HP:n
kideuuni pyörittää kidettä yli 100 celsiuksen lämpötilassa kun aiemmat
toimivat kymmeniöä asteita matalammalla. Vertailut hyvyydestä ovat
lähiaikoina työn alla.
Useimmiten helpoimmalla pääsee - ja ammattilaitteet onkin näin varustettu
- ulkopuolisella taajuusreferenssillä. Se edellyttää vastaanottimelta yhden
perustaajuuden käyttöä kaikkeen taajuudenmuodostukseen ja liitännän
sovittamista taajuudeltaan standardeihin kuten 5 tai yleisimmin 10 MHz
liitäntään.
Tarmo jo ilmoittikin hertsin riittävän tarkkuudeksi ja näin onkin hyvä
sillä noin yleisesti jos mennään todelliselle mittauspuolelle niin noita
millihertsiarvoja ei dekadeja kalliimmillakaan laitteilla töitään tekevät
välttämättä uskalla taata eikä ole syytäkään jos itse esim. aseman taajuus
heiluu jonkun tavanomaisen oskillaattorin tai kideuunin varassa.
Jos eri SDR-vastaanottimet näyttävät samoja lukemia on myös mahdollista,
että kyseessä on systemaattinen virhe joka muodostuu samalla tekniikalla
tuotetun järjestelmän virheestä (eli saman tyyppinen radio, sama ohjelma ja
jopa sama äänikorttimalli) eikä se taajuus olekaan välttämättä oikea.
Mikes olisikin hyvä jos olisi likempänä meikäläistä. Käytännössä sen
signaali ei oikeisiin mittaustarkoituksiin riitä kuin pääkaupunkiseudulla -
kuuluu toki minullakin.
GPS-pohjaisista laitteista saa ainakin rakentamalla aika hyvän referenssin
kun pitää huolen, että koko ajan löytyy riittävästi satelliitteja (hyvä
antenni hyvässä paikassa)
Näin tässä odotellessa aikoia jos vaikka Mikesiltä tulisi poistoon toinen
niistä kahdesta vetymaserista jotka olivat osana Venäjän velkojen maksua......
Amerikkalaisilla harrastajilla niitä jo on kuten yhdeltä parhaimmista
"alan" sivuista voi katsoa:
http://leapsecond.com/
73,s IJL
At 15:29 29.11.2011, you wrote:
Ongelma lienee siinä, että luotamme liian helposti näihin
ei-ammatillisiin FFT-analyyseihin ja -ohjelmiin. Toki Fourier-analyysi
"laskee" vaikka miljoonasosan tarkkuudella ... mutta onko tulos oikea?
Esim. tuo Spectrum Lab ilmoittaa parhaillaan, että äänikorttini
näytteenottotaajuus on 11025,092358 Hz, jota kyllä epäilen hyvin
vahvasti ...
Täällä "etelässä" on toki MIKES 25,000000 MHz, jota itse käytän
standardina näissä digitaalilähetteissä ... Noihin Icomin
"kideuunioskilaattoreihin" (CR-338 yms.) pitäisi oikeastaan rakentaa
kunnon lämpötilatermostaatti - näissähän on vain lämmitysvastus ilman
mitään tarkempaa lämpötilansäätöä. Kunnon termostaatilla päästään
vähintään dekadia parempaan lopputulokseen.
73 de SDXK1398/OH5MD, Ilkka M.
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ijl
Lähetetty: 29. marraskuuta 2011 15:05
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Taajuustarkkuus
Tuo todellisen taajuuden mittaaminen lienee kyllä ongelmallista
millihertsitasolla.
Olen rubidium taajuustandardeja säätäessäni pyrkinyt saamaan säädön
+-0.3mHz
tasolle mikä vielä onnistuu helposti kun kyseessä on puhdas 10 MHz
siniaalto
riittävällä (+5 - +10 dBm) tasolla. Se voidaan laskea riittävän tarkalla
taajuuslaskimella joka on puolestaan lukittu tunnettuun referenssiin
(itsellä 2
kpl GPS-referenssiä). Tämä säätökin on kuitenkin lyhytaikainen ja en
takaa
sen
pysyvän siinä kuin viikkoja. Se riippuu täysin ko. säädettävänä olevan
referenssin laadusta ja kunnosta.
Olen rakentanut lähinnä piruuttani SDR-IQ:lle yhdistelmän jossa sen
referenssiksi voidaan valita joko GPS tai Rubidium. Samoin
tein "kidekalibraattorin" eli harmoonisia tuottavan jakajan jolla
voidaan 10
MHz referenssistä tuottaa pulsseja halutulle taajuusvälille..
Näissä yhdistelmissä missä on erilaisia kello-oskillaattoreja eri osissa
järjestelmää pitää tietää myös niiden yhteisvaikutus lopputulokseen.
Voitaneen pitää hyvänä askeleena sitä esim. SDR-IQ:n suhteen kun sen
referenssi
on lukittu tunnettuun taajuuteen.
Tässä tapauksessa ei mikään PC:ssä oleva kellotus saisi olla
riippuvuussuhteessa taajuuden näyttöarvoon jotta voitaisiin uskoa vain
ja
ainoastaan tuon referenssin vaikuttavan siihen mikä taajuus tietokoneen
näytöllä on.
Vaihtelevan AM-radiolähetteen taajuuden tarkka mittaus voi kyllä olla
todella
hankalaa. Sen voi sanoa mies joka taajuusmittauskilpailussakin tekemänsä
virheen takia oli aivan hakoteillä oikeasta taajuudesta. Niinpä
pitäydynkin
näiden tarkkojen arvojen ilmoittamisessa vain asioissa jotka pystyn
varmuudella
todentamaan kuten alussa mainitsemani värkit.
73,s IJL
>
> Tarmo Kontro esitti viime Radiomaailman SDR-katsauksessa NetSDR:n
> taajuustarkkuudeksi milliHertsi-tasoa. Miten tämä on sitten
mahdollista
> käytännössä toteuttaa? Toki ohjelman FFT-analyysi laskee taajuuden
tällä
> tarkkuudella ... mutta onko taajuus todella oikea - ja mikä on saadun
> "tarkan" taajuuden virhemarginaali?
> Taajuuden mittaushan perustuu aina siihen, että taajuutta verrataan
> johonkin standarditaajuuteen. Tarkkuus ei voi olla tämän tarkkuutta
> suurempi. PC:ssä FFT:n vertailutaajuus on tavanomaisesti sen ns.
> kellotaajuuden taajuus - joka ei siis ole prosessorin taajuus. Esim.
> SNTP-protokollaa ja Dimension 4 -ohjelmaa käyttäen saamme ko. kellon
> suhteellisen tarkkaan aikaan, ohjelman korjaukset tarkimmillaan ovat
> 0,001 s. tasoa. Mutta korjausten välillä taajuus vaeltelee
suhteellisen
> vapaasti ...
> On myös muistettava, että AM-lähetteen kantoaallossa on aina mukana
> jonkin verran oskillaattorin kohinaa ... joten kantoaallon
kaistaleveys
> ei välttämättä ole milliHertsi-tasoa. Ionosfäärin kerrosten nopeiden
> muutosten vuoksi kantoaallossa voi myös olla taajuusmodulaatiota ...
> joka leventää kaistaa. Tämän takia esim. WWV ei sovi meillä
> taajuusstandardiksi.
> Mitatahan aina voi ... niin yleismittarillakin ... mutta todella vain
> spekseissä esitetyllä tarkkuudella.
> 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
________________________________________________________________________
___________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
