Moro
Asia on juuri niin kuin Kari Kallio ja muut ovat hyvissä
kirjoituksissaan tästä asiassa listalla nyt ilmaisseet.
Kulttuuritietoisuus ei - enää - ole Suomessa hyvissä kantimissa. Ellei
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm olisi käynnistänyt
yhden miehen protestiaan hallituksen leikkauksia vastaan, kansallinen
kulttuuri laajemminkin olisi ollut vielä suuremmasa vaarassa.
Juuri oikeata ajattelua kirjoittajilta!
73´s HF
7.7.2016, 12:49, Kari Kallio kirjoitti:
SSS: ”Museotkin ovat epavarma sijoituspaikka, niita voidaan lakkauttaa
rahapulaan vedoten yhdella nuijan kopauksella, sote vie kaikki rahat ja
kulttuurille jaa surkeita rippeita. Digitointi on ainoa jarkeva keino naina
aikoina, MJP:n arkisto on kansainvalisestkin merkittava aarre.”
JTS: ” Lahden "Mastola" ei taida muutenkaan enaa olla mikaan radiomuseo, jossa
ymmarrettaisiin tekniikan oleellinen merkitys koko touhulle? Lieneeko kaikin puolin
koyhassa Suomessa taloudellisesti vakaalla pohjalla olevaa oikeaa radiomuseota, joka
voisi ottaa sailyttaakseen tallenteet? Jos aanitteita on 1950-60 -luvuilta, niin eipa
yleinen tarjonta silta aikakaudelta taida olla kovin runsasta. Digitointi voisi jatkaa
niiden ikaa ja ainakin helpottaisi niihin tutustumista.”
IJL: ” Voisin kylla tarvittaessa osallistua digitointiin, koska sain
kevattalvella laitteiston siihen malliin, etta likimain kaikki normaalit
tallennemuodot onnistuvat digitoida.”
KKX: Aika nopeasti tuli teilta hyvia rakentavia ajatuksia, kiitos niista!
Keskustelu aiheesta viela silti jatkukoon! Asia on nyt myos SDXL:n hallituksen
tiedossa ja pohdittava. Odotelkaamme myos heidan kannanottoa asiaan. RM-4/16
LRH: n kokousraportissa kerrottiin yleisesti radiomuseotilanteesta Suomessa.
Jasenemme O-J Paloneva oli paneutunut aiheeseen perusteellisemmin. Lukaiskaapa
jos ehditte; siina on toisaalta mukava alustus tahankin aiheeseen. Soisimme
toki laajempaakin keskustelua mediassa Suomen radiohistorian tilasta nyt ja
tulevaisuudessa. Meidan on syysta olla siita hieman huolestuneita, silla ns.
nuoret sukupolvet eivat jaksa asiasta innostua, eivatka siis oivalla asian
suurta ja syvaa historiallista merkitysta. Jollei asiaa hoideta pian kuntoon,
kohta ei ole enaa ketaan, kuka mitaan aiheesta ymmartaisi, jos joskus hamassa
tulevaisuudessa kiinnostus radioasioihin uudelleen virkoaisikin. Pitaa
ymmartaa sekin, etteivat museot ole vain vanhan tavaran varastoja, vaan ne ova
t paikkoja, joissa asioita tarkoin tutkitaan ja analysoidaan.
Yleisradiotoiminnan juuret ovat olleet radioharrastuksissa. Myoskaan niista ei
ole kai yhtaan vaitoskirjaa tehty, vaikka materiaalia kaiketi olisi viela
saatavilla melkoisesti. Haastateltavien joukko vain alkaa jo huolestuttavasti
harveta. Tyollisyysrahoilla pitaisi Suomeen palkata ainakin yksi henkilo
pelkastaan haastattelemaan ns. vanhan kaartin asiantuntijoita. Yleisradiolla
oli ennen vanhaa sellaista harrastausta mm. radiohistorian osalle, mutta ei
taida enaa sitakaan aihe kiinnostaa? Yle-arkistossa on satunnaisia helmia;
mutta ei sanaakaan esim. Yleisradion lyhytaaltolahetyksista, joista Petri Seppa
piti kiitettavan esitelman SDXL:n kesakokouksessa 1999 Lahdessa. PS on
edelleen Yleisradion palveluksessa, mutta en tieda onko hanen kiinnostuksensa
aiheeseen viela sailynyt. Toivottavasti! Yleisradio voisi hyvin tehda ihan
muisteluohjelman DX-kuuntelijoiden roolista Yleisradion ulkomaanlahetyksissa.
Sillakin oli merki
tysta!
yt kkx
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
