Moi, olen pitkästä aikaa tehnyt merkittäviä uudistuksia lyhytaaltojen
etenemistä ennustavalle VOACAP-sivustolleni, joka soveltuu erityisesti
yleisradiokäyttöön niin DX-kuuntelijan kuin yleisradioasemien
taajuussuunnittelun tarpeita ajatellen.
URL: www.voacap.com/hfbc/index.html
Tämä www-palvelu helpottaa huomattavasti VOACAP-ohjelman käyttöä siinä
mielessä, että suurimmalle osalle syötearvoja on jo annettu sopivat
oletusarvot, joten helpoimmillaan käyttäjän voi ainoastaan asetella
lähetinpaikkakunnan ja vastaanottopaikan koordinaatit haluamalleen
paikalle käyttäen Google Map -karttaa.
Kirjoitin jo lähes 15 vuotta sitten aiheesta pari artikkelia
Radiomaailma-lehteen, joten tässä vaiheessa pieni kertaus saattaa olla
tarpeen siitä, mistä VOACAP-ennusteista on kysymys:
1. VOACAP ennustaa kuuluvuuden signaali-kohinasuhteen avulla:
http://www.voacap.com/osa2/
2. VOACAP taajuussuunnittelun työkaluna:
http://www.voacap.com/osa3/
Ennustepalvelun etusivulla Chart-valikosta voidaan valita
VOACAP-tulosparametrigraafeja tai bandikohtaisia ennustegraafeja.
Henkilökohtaisesti silti pidän eniten ennustesivusta, joka aukeaa
painamalla "Detailed band-by-band analysis"-painiketta. Tuolta sivulta
löytää todella kaiken ennusteeseen oleellisesti vaikuttavan tiedon.
Helpottaakseni ennusteen kokonaiskuvan muodostamista sivun ylälaidassa
on taulukkomuodossa esitetty signaali-kohinasuhteen mediaani
(kuuluvuuden laatu 15 päivänä kuukaudessa) värein ja harmaita alueita
esiintyy taulukossa silloin kun joko signaali-kohinasuhteen aladesiili
(kuuluvuuden laatu 27 päivänä kuukaudessa) tai MUF-ennuste on mielestäni
liian alhainen, vaikka muuten signaali-kohinasuhteen mediaani olisi
kelvollinen.
Vastaanottopaikkakunnan osalta olen oletusarvoiksi valinnut parissa
kohtaa Suomen DX-kuuntelijoiden oloja ajatellen ehkä liiankin
konservatiiviset arvot. Esimerkiksi vastaanottopaikan kohinatasona on
"Residential", vaikka meikäläisittäin sopiva arvo voisi olla jopa
"Quiet". Lisäksi vastaanottoantenni on tyypillisesti parempi kuin pelkkä
matkaradion piiska-antenni (Shortwave whip antenna). Toisaalta
kuuluvuuden laadussa voidaan myös usein tinkiä niin, ettei vaadita
"Standard broadcast"-tasoa, vaan tyydytään tasoon "Good". Kaikilla
näillä muutoksilla on merkittävä vaikutus ennusteeseen.
QTH-valikoihin olen asettanut eri radioasemien koordinaatteja ympäri
maailman. Osa näiden paikkakuntien antenneista on viime vuosien
myllerryksissä purettu ja Google Maps -kuvissa näkyy pelkkää peltoa
antennimastojen asemesta. En ole siltikään lähtenyt poistamaan näiden
asemapaikkojen koordinaatteja luettelosta, sillä haluan säilyttää pienen
osan muutoin katoavaa historiatietoa, hi!
Lähetysantenniksi olen valinnut oletusarvoksi VOA:n 17 dBi:n
isotrooppisen antennin. Tällaista antenniahan ei ole edes olemassa,
mutta VOACAP-kirjallisuudessa tuota näkee paljon käytettävän
suunnittelun lähtökohtana. Palvelussa on suuri määrä todellisten
verhoantennien ja muitakin, lähinnä radioamatöörien käytössä oleva
antennimalleja. Mikäli on kiinnostunut yleisradioasemien käyttämistä
antenneista enemmän, kannattaa tutustua tähän dokumenttiin:
https://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/antcode.pdf
Dokumentissa kuvataan tyypillisimmät antennimallit ja esitetään niiden
tyyppikoodit, joiden perusteella VOACAP-palvelun antennivalikosta voi
valita mieleisensä antennin ennusteeseen.
Toinen asiaan kuuluva dokumentti on:
http://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/RefTables/antenna.txt
Ohjelman oletuksena on, että antenni suunnataan aina lähettimestä
suoraan määritettyä vastaanottopaikkaa kohti. Näinhän todellisuudessa ei
ole, sillä verhoantennithan ovat kiinteitä rakennelmia ja niillä on
hyvin todennäköisesti elävässä elämässä aivan toinen suunta kuin
ennusteessa on käytetty.
Ennusteen etusivulla on mahdollista valita isoympyräreitti ns. lyhyen
tien kautta (Short-path, oletus) tai pitkän tien kautta (Long-path).
Tällä valinnalla on merkitystä ainoastaan Google Map -kartan punaisen
yhteysviivan piirtämiselle. Kaikki ennusteet tehdään vain lyhyen tien
kautta. Google Map -kartan punaisella yhteysviivalla on näkyvissä myös
pieni punainen ympyrä, joka ilmoittaa kyseisen yhteysvälin
maantieteellisen keskikohdan.
Lopuksi ennustesivulla on painike "All-year grayline", jota painamalla
palvelu laskee valitulle yhteysvälille aika tavalla erilaisia ns.
grayline-etenemiseen vaikuttavia kellonaikoja. Tässä kohtaa ns.
grayline-eteneminen ei tarkoita yksinomaan hämärävyöhykelinjaa pitkin
tapahtuvaa etenemistä, vaan paljon laajempaa kokonaisuutta. En paneudu
siihen tässä yhteydessä enempää, mutta tuota kannattaa kokeilla, sillä
avautuvalla tulossivulla jokainen päivämäärä on hyperlinkki, jota
painamalla avautuu uuteen välilehteen Google Map -kartta, johon on
merkitty lasketut ajankohdat ja niitä painamalla hämärävyöhyke asettuu
ko. kellonajan mukaiseen kohtaan maapallolla. Tätä palvelua voi hyvinkin
hyödyntää esimerkiksi keskiaalloilla.
73 Jari JKP / OH6BG
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html