Hei, Jussi Silvonen kyseli 11.3.2009: "Sattuisiko kukaan listalla olijoista tietämään / ymmärtämään kilpailuttamissäädöksiä niin paljon, että tietäisi milloin ja millä ehdoin OOo:n kaltainen vaihtoehto on otettava huomioon." Kyseessä oli Joensuun yliopiston "mainos" Microsoft Office Ultimate 2007:n edullisesta tarjouksesta opiskelijoille.
Seuraavat ovat hyviä lähteitä julkisiin hankintoihin ja avoimeen lähdekoodiin: - Laki julkisista hankinnoista 348/2007 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070348 Annettu 30.3.2007 - JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007) http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs166 Julkaistu 8.10.2007 - JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs169 Julkaistu 22.2.2009 Laki julkisista hankinnoista 348/2007 säätelee valtion ja kuntien viranomaisten hankintoja. Hankintalaki ei erikseen mainitse tietokoneohjelmia tai käyttöoikeuksia, vaan puhuu tavaroiden tai palveluiden hankkimisesta. Hankinta tulee julkiseksi hankinnaksi, jos se ylittää ns. kansallisen kynnysarvon (15000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (206000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa) noudatetaan EU-direktiiveistä johtuvia yksityiskohtaisempia menettelyjä. Suomessa ei ole mitään määräystä suosia hankinnoissa avointa lähdekoodia. Avoimen lähdekoodin käyttöä tulee verrata tasavertaisena vaihtoehtona muihin ratkaisuihin käyttäen hankinnoissa kriteerinä kokonaistaloudellisuutta. Kun viranomainen tekee hankinnan suorittamiseksi tarjouspyynnön, siihen sisältyy hankinnan kohteen tekninen määrittely. Teknisessä määrittelyssä on on kielletty valmistajien, tuotemerkkien ja vastaavien määritelmien käyttö. Ellei kohdetta voida muuten kuvata, on lisättävä maininta "tai vastaava". Hankinnan kohteen kuvaus tulee siis tehdä niin riippumattomasti, että se ei sisällä tarpeettomia viittauksia tiettyihin ohjelmistoihin tai teknologioihin. Esimerkiksi työasemahankinnoissa ei voida asettaa vaatimukseksi "Intel-prosessoria" (tästä on Suomestakin varoittava esimerkkitapaus). Sama periaate pätee pätee tietenkin myös ohjelmistohankintoihin. JHS 169 (Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa) antaa seuraavat kaksi mahdollisuutta avoimen lähdekoodin ohjelmistoja harkitsevalla yleisten hankintaperiaatteiden ja hankintalain mukaan (sivu 19): "1.Valitaan avoimen lähdekoodin ohjelmisto itse ja otetaan se käyttöön omin toimin. Tällöin ohjelmisto ja sen käyttöönotto ei itsessään ole hankintalain tarkoittama hankinta. Hankinnan kohteeksi voi kuitenkin muodostua avoimeen ohjelmistoon kohdistuva työ, esimerkiksi ohjelmistoon hankittavat tukipalvelut. Hankintayksikkö voi tehdä päätöksen maksuttoman ohjelmiston käyttöönotosta ja sen jälkeen kilpailuttaa esimerkiksi käyttöönottoon liittyvät asennus- ja tukipalvelut. Näin on menetelty esimerkiksi oikeusministeriössä, jossa kaikki yli 10 000 työasemaa varustettiin avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistolla. 2.Tehdään julkinen tarjouspyyntö, jossa hankinnan kohde on ohjelmiston, käyttöönoton ja integroinnin muodostama kokonaisuus. Tällöin hankitaan ohjelmiston lisäksi myös käyttöönottoon liittyvät toimet ja esimerkiksi integrointi jo olemassa olevaan tietojärjestelmään. Tarjouspyyntö laaditaan siten, että siihen voidaan vastata myös avoimilla ohjelmistoilla. Tällöin hankinta tehdään yleisten hankintaperiaatteiden mukaan." JHS 169 antaa seuraavat suositukset avoimen lähdekoodin ohjelmien käytölle julkisessa hallinnossa (ss. 4-5): - Huomioi ohjelmistojen jakaminen ja uudelleenkäyttö hankinnoissa - Julkaise muokatut ohjelmistot avoimella lisenssillä - Käytä avoimia standardeja ja rajapintoja - Tarkista lisenssin avoimuus - Varmista riittävä asiantuntemus käyttöönotossa - Kartoita ja vertaile vaihtoehtoja - Selvitä tietoturvariskit JHS 166:n (Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot, JIT 2007) peruslähtökohtana on, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät poikkea muista ohjelmistotuotteista, joiden oikeudet kuuluvat kolmansille osapuolille: "Näissä sopimusehdoissa on lähdetty siitä, ettei avoimen lähdekoodin käyttö yleensä poikkea muiden kolmansien osapuolten komponenttien käyttämisestä toimituksessa. Koska avoimen lähdekoodin lisenssiehdot eivät ole kovin hyvin tunnettuja, sopimusehtoihin on sisällytetty ehto, jonka mukaan toimittajan tulee selvittää tilaajalle avoimen lähdekoodin käyttöön liittyvät ehdot ja varmistaa, etteivät kyseiset ehdot tule sovellettavaksi tilaajan muihin ohjelmistoihin, jollei siitä ole sovittu. Mikäli tilaaja edellyttää tuotteen avoimen lähdekoodin luomista tilaajaa varten, sopijapuolten tulee sopia tapauskohtaisesti avoimen lähdekoodin käyttöön ja lisensiointiin liittyvistä kysymyksistä, kuten lisenssiehdoista ja lähdekoodin julkaisemisesta." Joensuun yliopiston tapauksesta ei tuon sähköpostiviestin perusteella vielä ilmene, onko siinä tehty mitään hankintalain tarkoittamaa julkista hankintaa. Jos on tehty, niin silloin hankintalakia on täytynyt noudattaa. Lopuksi toteaisin, että viranomaisella on kyllä aika laajat velvollisuudet antaa tietoja toiminnastaan. Velvollisuudet määrittelee: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, annettu 21.5.1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Alla joitakin julkisuuslain periaatteita: - Julkisuusperiaate (1 §): Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. - Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta (9 §): Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. - Asiakirjan julkiseksi tuleminen (6 §): Viranomaisen laatima asiakirja tulee julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä, seuraavasti: 1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin ja muun luettelon merkintä, kun se on tehty; syyttäjän diaarin tiedot epäillyistä tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun epäiltyä koskeva haastehakemus tai syyttäjän haaste on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu taikka kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen; 2) tarjous-, selvitys- ja lausuntopyyntö sekä esitys, ehdotus, aloite, ilmoitus tai hakemus liiteasiakirjoineen muissa kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun se on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; 3) hankintaa ja urakkaa samoin kuin muuta tarjousten perusteella ratkaistavaa oikeustointa koskeva tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten laaditut selvitykset ja muut asiakirjat, kun sopimus asiassa on tehty; ... 6) pöytäkirja, kun se tarkastuksen jälkeen on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu, jollei sitä ole laadittu asian valmistelemiseksi tai viranomaisen sisäistä työskentelyä varten; ... 8) päätös, lausunto, toimituskirja ja viranomaisen sopimusosapuolena tekemä ratkaisu sekä niiden käsittelyä varten viranomaisessa laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut kuin 1–3 tai 5–7 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, kun päätös, lausunto, toimituskirja tai sopimus on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; 9) muu kuin 1–3 sekä 5–8 kohdassa tarkoitettu asiakirja, kun asia, jota se koskee, on siinä viranomaisessa käsitelty loppuun. Toivottavasti tästä on apua. Happy hunting... -- martti
