Meteoriheijastuma ei heijastu kivestä, vaan näiden muodostamasta ionisoituneesta vanasta ilmakehässä. Joten heijastuman voimakkuus riippuu kiven tulokulmasta ja nopeudesta eli missä kohtaa ilmakehää vana syttyy ja syntyy. Kuuluvuudelle tärkeää on myös, missä kulmassa kuultava asema ja antennin suunta ovat meteorisateen tulokulmaan nähden. Antennin suuntaus voi joskus olla hyvinkin ratkaiseva tekijä.
Suhteellisen pieniähän nämä kivet ovat tavanomaisesti vain muutamia millejä halkaisijaltaan mutta kun vauhti on kova, syntyy jälkeä. Kun meteoriparvet tulevat Auringon läheisyyteen, ne alkavat hajota ja riippuu sitten materiaalista (esim. kivi vaiko rauta), miten ne kestävät. Joku voi osuakin Aurinkoon. Voisi olettaa, että raudasta kasatut aikaansaavat isompia palasia. Myös Jupiter voi kiviä ryöstää Mielenkiintoinen on myös tuo OH5IY:n monitoriasema www-sivuilla http://www.kolumbus.fi/oh5iy/ . Muuta asiaa liittyvää hyvää lukemista löytyy sivun http://www.vhfdx.de/meteorscatter.html viiteluetteloista. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta ilkka suni Lähetetty: 9. lokakuuta 2013 0:02 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista Aihe: Re: [DX] Draconidit, maksimi menossa At 23:47 8.10.2013, you wrote: Mutta kokonaisuutena: hiekoitus on nyt erittäin tiheää, mutta kivityksestä ei voi puhua. Esimerkiksi 3.10. tuli hiekanjyvää isompaa iltakiveä, ja oli oikeita bursteja. Synkkä monologini jatkuu. Teoretisoin näin, että. Maksimin burstit ovat vähissä sen takia, että parvi vuosituhansien saatossa on ytimensä isot kivet jo polttanut mm. Maan ilmakehään. Noin ollen väitän, että ns. maksimi ei radiomointoroinnin kannalta olekaan se otollisin vaihe, vaan otollisin vaihe on maksimin ulkopuopuolinen vaihe, missä vaiheessa kitkanpoltamattomat murikat imuroituvat eivät Jupiteriin vaan Maan ilmakehään. Ja noinkin väitettyäni herätän itselleni kysymyksen, jotta millaiseen koherenssiin vaimihinliehienoontermiin perustuu meteoriparven gravitaatio? Onko noin, jotta isoimmat kivet hakevat omille poluilleen, kun hiekanjyvästen yhteismassa niitä ei jaksa sitoa. Vatustako minä tiedän, tuunatuilla kotistereoilla kuuntelen. 73, IS _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Museovehkeillä reaaliajassa. Ei laiskaa persepuuhaamista.
___________________________________________________________________________________ DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
