Esimerkiksi Beldenin 100 ohmisen twinaxin vaimennus on pyöreät 10dB/1km 1 MHz taajuudella. En tiedä hinnoista. Tuota keltaista NEK:in 130 ohmista oli kelakaupalla (jotain 500-1000m keloja) romiksella sillä hintaa kun pois vaan vei. Noilla kun ei mitään romumetalliarvoa ole. Enää ei valuettavasti ole jäljellä kuin tuo kelanloppu. http://ijl.fi/komponentit/puhelintekniikan_parikaapeleita.jpg Kukaan ei silloin ollut tuosta kiinnostunut, mutta olen sitä hyvin moneen tarkoitukseen käyttänyt mm. lämpötila-anturien johtoina. Käyttötaajuusalueena MW lienee tosiaan aika sopiva vielä tälle parikaapelille. Kun sitten mennään ylemmille taajuuksille niin kyllä koaksiaali on toimivampaa. Jos se on suojaamatonta ja maattamatonta niin voisin ihan maalaisjärjellä kuvitella oikeiden sovitusten päissä olevan erityisen tärkeitä tai voi käydä niin, että itse syöttöjohto toimiikin antennina. Kiertämättömällä parilla melko se varmasti toimii niin muutenkin.
73,s IJL > Moron > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin > vastauksen. > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä > kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > lähtöpäässä. > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon > niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä > parikaapelilla vaimennus on pienempi. > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on > täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös > koksia- jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita > oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on > siirretty strukturoituihin. > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > minuksiaan..... En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki > tiedot. > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" > kuten SS- käämityksellä. > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > radiossa.... > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > toroidille toimii. > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > 73' > RS ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html