Sen verran kommentoin, Grundig Satellit 600:sta että.
"Leluhan" se tavallaan oli, ja etenkin kun
laitteen aukaisi, alkoi hirvittää. Kuitenkin,
minulla oli mallit Satellit 600 sekä 650 noin
9 vuoden ajan. Rinnalla, laitteina olivat mm.
Drake R-4C, modattu Icom IC-R71E, NRD-535D, pari
eri Trio 9-R59 -yksilöä, modattuja.
Satellit 600 MW-herkkyysparannuksen jälkeen
mielestäni, muistini mukaan hakkasi esimerkiksi
modifioimattoman Kenwood R-300:n sekä
modifioimattoman Yaesu FRG-7000:n. Sekä Trio
Viisysejä, esimerkiksi kahdella Lapin-reissulla
minulla oli Trio 9-R59 (kaksi eri laitetta),
mutta Satellit 600 veti keskiaalloilla pääasiassa
paremmin. Lyhyillä, muistan 600:n ylätaajuuksilla
hakanneen jopa Icom IC-R71E:n, esimerkiksi
kotinurkissa KVOH Rancho Simi 17775 (muistaakseni
taajuus oli tuo) tuli Satellit 600:lla mutta
sillä hetkellä ei Icom IC-R71E:llä.
Eihän Satelit 600 tietenkään etelän
euroroiskeissa MW:llä mitenkään pärjännyt
esimerkiksi Icom IC-R71E:lle, ja SSB-laitteenahan
Satellit oli onneton. Notch toimi miten toimi.
Mutta Lapin häiriöttömissä oloissa se oli eto
peli MW:llä. Viidellä Lapin-reissulla Satellit
oli minulla mukana, välillä Trio 9-R59:ien
rinnalla/sijasta ykkösradionakin. Ja tulipa
Satellit 600:lla kotonakin kuulluksi,
esimerkiksi, muistaakseni jotain sata...puolitoistasataa jenkkiä.
Mitä antenneja, preselekotreita ja
antennivirittimiä minulla kulloinkin oli noissa
vertailutilanteissa, en enää muista. Ainakin
Rollen (RS) tekemä MW-prselektori sekä Yaesun antenniviritin.
73, IS
.
At 15:13 1.7.2013, you wrote:
Jatkan aiheesta vielä vähän kun se antoi jonkun
kumman kipinän kirjoittaa. DX-kuuntelijat
näyttävät kuten monet radioamatööritkin myös
tuijottavan helposti johonkin hetkelliseen
onnistumiseen jollain laitteella jolloin on
saattanut vallita myös hyvät kelit. Mahdetaanko
sitä huomata aina, että halvalla tehty laite voi
hiipua pikkuhiljaa ja salakavalasti johtuen
komponenttien arvojen muuttumisesta jne. On
tullut nähtyä mitä halvat suoraan tehtaalta
ilman mitään vanhentamisprosessia läpikäyneet
kiteet ovatkin taajuudeltaan vuoden käytön
jälkeen radiossa. Esimerkkejä on vaikka millä
mitalla ja syy miksi sitten on olemassa hyvin
paljon kallimpia vastaanottimia ja miksi niitä
on myös "vakavaan käyttöön" ostettu. Monet
halpojen liikennevastaanottimien ostajat ovat
huomanneet jo uusina miten paljon eroa on eri
laiteyksilöiden välillä. Tietysti DX-kuuntelija
voi olla myös sellainen, että käyttäytyy kuin
"markkinamiesten unelma" - kuten nykypäivän
tämän tästä kännykkäänsä vaihtavat tekevät -
että haluaakin vaihtaa radiota joka toinen
vuosi. Itse en näin käyttäydy vaan haluan
radioita vaan muuten lisää. Nyt noita
liikkareita lienee vasta nelisenkymmentä..
Yleisesti ottaen laitemerkit jotka ovat
tunnettuja kulutuselektroniikan valmistajia
eivät ole tunnettuja "oikeiden
liikennevastaanottimien" valmistajina.
Poikkeuksia toki on esim. Saksassa Siemens ja
AEG-Telefunken. Näillä viimemainituilla on vaan
ollut aivan eri tehtaat kulutuselektroniikan ja
liikenneradio-sekä mittalaitteiden tuotantoon.
Näin on ollut tärkeää niin tuotanto- ja
testauslaitteiden kuin työntekijöidenkin suhteen
koska valmistusfilosofia on kokonaan toinen ja
pääsääntöisesti ovat ostavat asiakkaat
kriittisiä ja ymmärtävät itse mitä ostavat ja
ymmärtävät oikeasti laitteiden teknisiä
spesifikaatioita. Esim Grundig on tunnettu
radio-ja TV-valmistaja joka on myös valmistanut
kevyen luokan mittalaitteitakin sille tasolle
mikä on riittänyt radio-ja TV-huoltoon eli
alueelle jossa edullinen hinta on ollut tärkeää
koska pikkukorjaamoilla ei yksinkertaisesti
olisi ollut varaa mihinkään HP:n tai Rohde &
Schwarzin tms. laitteisiin ja koska kodin
elektroniikan mittaustarpeet ovat paljon
vaatimattomammat ja säädöt voidaan tehdä suurpiirteisemmin.
Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että koko
tehtaan tuotantofilosofia on tälle alueelle
suuntautunut ja sillä on ollut hyvä markkinarako
maailmanradioille joiden ostajista suurin osa ei
ole edes DX-kuuntelijoita vaan ehkä muuten vaan
lyhytaaltoja enemmän tai vähemmän kuuntelevia.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monikin
Satellitin malli voisi olla radiona ihan ok
moneen tarpeeseen. Herkkä ja niin edelleen.
Oma katsantokantani on tullut ilmi edellä ja kun
se usein on myös radion sisään menevä niin en
valitettavasti kovasti halua näitä muoviin
perustuvia rimpuloita pahemmin rassata. Toki
samanlaisia ovat kaikki muutkin samassa radioiden sarjassa.
73,s IJL
On 1.7.2013 14:32, Ilpo J Leppänen wrote:
No noista kumpikin on leluja - en viitsi ottaa
enempää kantaa kulutuselektroniikan
tuotantolinjoilta tulleisiin massatuotteisiin
kuin totean, että kun kaikessa on määräävimpänä
tekijänä hinta niin komponenttivalinnat,
laitteen mekaaninen toteutus (jonka osuus oli
entisaikaan hyvin merkitävässä roolissa
kustannusten suhteen) kuin loppuviimeistely
virityksineen ja testauksineen tehtiin sen
mukaan miten laite mahdollisimman halvalla
saadaan ko. markkinarakoon. Luonnollisesti jo
suunnittelussa karsittiin pois ne komponentit
jotka olisivat voineet tehdä laitteesta hyvän
eli kunnolliset välitaajuussuotimet,
sekottajat, suurtaajuusvahvistimet, laadukkaat
etupiirit isolla virityspiirien määrällä.
Mekaanisen toteutuksen heikkoudet tuntee
jokainen joka on pyörittänyt
naruvälityksellistä radiota verrattuna hyviin
rataskoneistoihin ja erillis-VFO:lla tehtyihin radioihin...
73,s IJL
On 1.7.2013 13:35, Markku Niiranen wrote:
Noh, Selenankin taisi aikoinaan saada 1/10
osaan siihen hintaan kuin Grundig Satellitin.
Ja saipa siten pöydälleen silti paremman MW- vastaanottimen.
Ei kai hinta ole suoraan verrannollinen laatuun.
Ei kai?
t. MNi
1. heinäkuuta 2013 13.09 Ilpo J Leppänen
<<mailto:i...@iki.fi>i...@iki.fi> kirjoitti:
Minulla lopahti jo vuosia sitten kiinnostus
radioamatöörihommiin kun mopperadioita oli
tarpeeksi tullut modattua. Koskaan ei
liikennöinti kiinnostanutkaan. Joten en noihin
purkkeihin ota kantaa. Todennäköisesti leluja
kuten kaikki jotka eivät vähintään tonneja
maksa on yleinen mielipiteeni - josta ei kenenkään tarvitse välittää....
73,s IJL
On 1.7.2013 8:45, Kari Tuominen wrote:
Heh raatihan on ankaralla päällä. Tälläinenkin olisi hamikavereille tulossa
<http://ecom.eladit.com/FDM-DUO-1/en>http://ecom.eladit.com/FDM-DUO-1/en
titi tataa tauti kaataa
KTU
<http://www.commradio.com/cr-1-communications-receiver/>http://www.commradio.com/cr-1-communications-receiver/
Erikoinen radio, harmi ettei ole tietsikka ohjausta.
KTU
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
<mailto:DX@hard-core-dx.com>DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at
<http://www.gnu.org/licenses/dsl.html>http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
<mailto:DX@hard-core-dx.com>DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at
<http://www.gnu.org/licenses/dsl.html>http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
<mailto:DX@hard-core-dx.com>DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at
<http://www.gnu.org/licenses/dsl.html>http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
<mailto:DX@hard-core-dx.com>DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at
<http://www.gnu.org/licenses/dsl.html>http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
<mailto:DX@hard-core-dx.com>DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at
<http://www.gnu.org/licenses/dsl.html>http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
