[DX] Loki: 02.12.2011
Hei, Ohessa lokaukset edellisen 7 vuorokauden ajalta. Ko. lokin saa myös Online Logista (log.hard-core-dx.com) seuraavasti: klikkaa "hae", lisätty jälkeen: "2011-11-25 2200 UTC", lisätty ennen: "2011-12-02 2200 UTC", klikkaa "Hae". 73! Risto PS. Tämä on automaattinen postitus. Jos havaitset siinä virheitä, laita minulle sähköpostia. Eurooppa 3985 26.11. 2300- HRV: Hrvatski Radio 1, Deanovec. ID tällä kellonlyömällä. 3975:llä ihmeteltiin tauotonta pitkällistä pianonpimputusta joka loppui töpseli seinästä - menetelmällä 2309 UTC. JMN/L Brittein saaret 1305 20.11. 0500- G: Magic AM, Barnsley. JHY/V 1368 29.11. 2045- G: Manx Radio. Kuului pitkin iltaa tässä ja feidaili mm. Galei Zahalin kanssa. Heitti idin ja jinglen musiikin sekaan ja asemapuuronkeitto taajuudella jatkui. TTM/S 1413 25.11. 0400- G: Premier Christian R. JHY/V 1431 25.12. 0400- G: Gold, Reading. JHY/V Iberia 882 25.11. 2258- E: COPE Alicante. Jalkapalloasiaa paikallisella murteella ja Alicantelaisen autoliikkeen mainos. PUL/R 1386 29.11. 1655- E: Euskadi Irratia. Nousi tasan ideille tähän aikaan jokseenkin vapaalla taajuudella, jossa myöhemmin jyräävät muut isoilla tehoilla. Kieli kuulostaa espanjalta, mutta on kuitenkin jotain ihan muuta. TTM/S Aasia 711 19.11. 1500- TWN: Vo Kuanghua, Hsinfeng. JHY/V 1143 21.11. 0100- IND: AIR Rohtak. Paikallis-ID. MR 1170 18.11. 1500- CHN: CNR1. "Zhongyang Renmin Guangbo Diantai, Zhongguo zhi Sheng". JHY/V 1170 27.11. 1740- UAE: Radio Sawa. Idasi taajuuden asemapuuron päällimmäisenä. TTM/S 1341 20.11. 1259- CHN: Shenyang PBS Sports and Leisure Service, Shenyang. Kuulutti taajuudet AM 1341 ja FM 105.9, joista en tosin itse olisi saanut selvää ilman Jimin verkostojen apua. Kiitokset! Annettu suuntanumerokin täsmäsi Shenyangiin. JKZ/N 1341 18.11. 1400- CHN: Shenyang PBS Sports and Leisure Service, Shenyang. Ja kiitokset menevät tästäkin Jimille, jolla lokin mukaan alkaa olla jo aika lailla kokemusta tämän aseman idien selvittämsessä. JHY/V 1413 15.11. 1400- CHN: Xinjiang PBS,. Uiguuria. JHY 1422 15.11. 1400- CHN: CRI Kashi. "Zhongguo Guoji Guangbo Diantai - China Radio International". JHY 1467 18.11. 1415- IRN: RIB R Qom, Qom. Taajuudella myös Korea ja NHK2 sekä mielenkiinnon kohteena ollut kiinalainen, joka hautautui puurooon. JHY/V 1476 15.11. 1201- CHN: Zibo Jiaotong Wenji Guangbo, Zibo, Shandong. Jimillä oli antaa vertailtavaksi oma hifi-tason äänitteensä. tnx! JHY/V 1476 18.11. 1400- THA: Radio Thailand, Lamphun. JHY/V Pohjois-Amerikka 1230 26.11. 0604- USA: WCMC Wildwood NJ. "AM 13-40 Classic Oldies WMID" rWMID sisarasemaa, tnx JKZ. MDK/N 1230 13.11. 0700- USA: WSBB New Smyrna Beach FL. LEM310 1270 15.11. 0400- USA: WXYT Detroit MI. JHY 1280 15.11. 0403- USA: WNAM Neenah WI. JHY 1300 19.11. 0432- USA: WOOD Grand Rapids MI. JHY/V 1360 12.11. 0904- USA: WMOB Mobile AL. LEM310 1450 13.11. 0701- BER: 1450 AM Gold, Hamilton. LEM310 1470 18.11. 2300- USA: WLMC Georgetown SC. MJ 1520 12.11. 1321- USA: KKXA Snohomish WA. LEM310 1540 25.11. 2301- USA: WDCD Albany NY. Toinen asema, jolta on kestänyt vuosikymmenet saada kunnollinen id. OLE13 1590 13.11. 1200- USA: KVGB Great Bend KS. LEM310 1600 22.10. 0620- USA: WAOS Austell GA. Jihuu, tämän mainion aamun helmi Karperössä. R Internacional jostain syystä tosi vaisu juuri tähän aikaan. Myös WKWF-1600 uutena hetkeä aikaisemmin. MJ Keski-Amerikka 630 13.11. 0600- PTR: WUNO San Juan PR. LEM310 770 13.11. 0658- CUB: R Rebelde. LEM310 800 13.11. 0458- BON: TWR Bonaire. LEM310 840 13.11. 0400- HTI: R 4VEH, Cap Haïtien. LEM310 1140 15.11. 0440-
Re: [DX] Taajuustarkkuus
Spektrigraafissa peak hyppii tosiaan levottomasti kapeammissakin signaaleissa, siksi minusta on parempi käyttää vesiputousta, josta näkee kantiksen keskikohdan helposti silmämääräisesti. Alemmat taajuudetkin käy, mutta pitää vaan olla tarkempi; virhe kertautuu SDR:issä jo MW:n yläpäässä. Harjoittelin videon tekoa joku aika sitten ja tein kuvauksen Perseuksen kalibroinnista. Kantis 'siirretään' keskelle kaksoisnäpäytyksellä ja senkin jälkeen sitä pystyy hienosäätämään taajuusnäytöstä. http://www.youtube.com/watch?v=kISgXe8xuB4 MR 30.11.2011 10:57, Ilkka Martikainen kirjoitti: Minulla on kokemusta 10 ja 15 MHz:n WWV-signaalin tasosta ja käytöstä, kun virittelin n. puoli vuotta sitten tuota Icomin CR-282 kideuunia kohdalleen (30 MHz => 60 MHz). Esim. USB taajuuden viritys 14998,50 kHz antaa 1,5 kHz äänitaajuuden ja sitä mitataan kalibroidulla Spectrum Lab-ohjelmalla. Tietokoneen ja äänikortin (ASUS Xonar) perustarkkuus hoidetaan Dimension 4 --ohjelmalla synkronoimalla tämä time1.mikes.fi --SNTP-palvelimeen. Vastaanottimena oli "kovasti fiilattu" Icom IC-R75 ja antennina Wellbrook 1530S+. Testi tehtiin muutamana päivänä keskipäivällä, ja arvioni on, että F2-heijastumia välillä Fort Collins -- Vantaa tuli 5-6 kpl. WWV-signaalissaoli selvä, maksimissaan 5-10 Hz:n FM-modulaatio ... so. kantoaallon kaista "leveni" tämän verran. FM-modulaatio aiheutti sen, että Spectrum Lab ei löytänyt tarkkaa kantoaallon paikkaa ... vaan "peak"-taajuus heilui epätasaisesti, enimmillään 5-10 Hz. Lopputulos: WWV:llä ei saatu 60 MHz signaalia tarkasti kohdalleen ... MIKES 25 MHz puolestaan tekee tämän ... koska tulee pinta-aaltona hyvin stabiilisti. Voi toki olla, että joskus ionosfääri on stabiilimpi ... ja systeemi voidaan toteuttaa toisellakin tavalla ... tämä ei liene ainoa oikea toimintamalli. Myös noita LF-alueen standardeja voisi tässä käyttää, esim. MSF, RBU, HBG tai DCF77, mutta paras tarkkuus tässä tapauksessa saavutetaan, jos referenssi on suhteellisen korkeataajuinen. Summa summarum: R75 pysyy stabiilissa huoneenlämpötilassa +- 5 Hz:n tarkkuudella oikeasta ... nyt 25 MHz taajuus näyttää olevan noin + 2,5 Hz oikean taajuuden yläpuolella ... siis näyttää. Mitata ja testata kannatta aina ... kunhan vain ymmärtää systeemin rajoitukset ja virhemarginaalit ... tässä olen toki samaa mieltä!Parhaita eurooppalaisia standardeja "matalilla" radioaalloilla lienee tuo France Inter 162 kHz (TDF Allouis), jonka AM-signaaliin on myös vaihemoduloitu kellosignaali. Ja tulee meille stabiilina pinta-aaltona. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. -Alkuperäinen viesti- *Lähettäjä:* dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] *Puolesta *Mauno Ritola *Lähetetty:* 29. marraskuuta 2011 22:08 *Vastaanottaja:* Suomalaisten DX-lista *Aihe:* Re: [DX] Taajuustarkkuus Yleensä tässä taajuusmittausasiassa päädytään aina samaan, eli mittaukset eivät ole luotettavia ja jos ovatkin, eivät ainakaan riittävän tarkkoja, eli on paras olla mittaamatta. Minusta hommaa kannattaa kokeilla SDR:illä käytännössä ja todeta itse, voiko saada omasta mielestään riittävän tarkkoja tuloksia vai ei. Puhun nyt tuosta ±1 Hz:n tarkkuudesta ja lähinnä MW:llä (parempaankin tietenkin pääsee, jos haluaa, eikä kaikki keinot ole edes kalliita, mutta itse en ole vielä tarvinnut parempaa tarkkuutta). Mielestäni WWV:tä voi käyttää ihan hyvin kalibraatioon tällä tarkkuudella. Dopplerin aiheuttaman taajuusvääristymän esiintymistä ja merkitystä usein liioitellaan, suurimpia vääristymiä olen havainnut alemmilla taajuuksia auringonnousun ja -laskun aikaan. Samoin ei ole ongelma, vaikka ionosfäärissä kantoaalto leveneekin. Juuri tällä hetkellä keli on epävakaa ja kantis on leventynyt, mutta pienestä 'aaltoilusta' huolimatta kantoaallon keskikohta on viimeisen parin tunnin aikana pysynyt hyvin 1 Hz:n rajoissa. Eikä ole kuolemanvakavaa, vaikka kalibraatiossa esim. 10 MHz:llä tulisikin 1 ppm:n heitto, koska 1MHz:n kohdalla se on vain 0,1 Hz. Ja mikäpä estää tarkistamasta kalibraatiota myös useammalla standarditaajuudella peräkkäin? Alempaa löytyviä suositeltavia kohteita on Brittien synkronoitu taajuus 1215 kHz. Se kuuluukin nyt paremmin, kun Kaliningrad on vähentänyt lähetyksiään. Kalibraatiota tärkeämpää on, että nämä ilman kideuunia olevien rx:ien umpäröivä lämpötila pysyy suht vakiona eivätkä ne ole alttiina suoralle auringonvalolle, ne saattaa aiheuttaa jo MW:llekin 1 Hz:n muutoksen. Ja ainakin Perseuksen tulee lämmitä 70 min. ennen kalibrointia ja mittauksia. Olen mittaillut taajuuksia aika monta vuotta ja olen vakuuttunut, että huolellisuudella pääsee tuohon 1 Hz:n tarkkuuteen, mikä on todella hieno juttu, kun ajattelee esim. SDR-IQ:n ja Perseuksen hintatasoa. Merv Joyce Australiassa käyttää Winradio G31e ja sen yhteydessä Trimble Thunderboltin 10 MHz:n GPS-referenssiä. Hän uskoo pääsevänsä ainakin paikallisasemiensa osalta ±100 mHz:n tarkkuuteen (tähän en ota kantaa). All
Re: [DX] Koksin maadoitus
Farnell myy twinaxia hintaan 3, 40 egua/m. OJS Norjassa oli ostanut suoraan jenkeitä n. puoleen hintaan siitä. Mutta se meidän käyttämä koksi Belden H125 Cu LSNH sain hintaan n. 0,80 egua/m- ja siinä on melkein puolet vähemmän vaimennusta MW:llä kuin twinaxilla- ja en usko että twinax tuo esille enemmän asemia kuin koksi.. 73' RS - Original Message - From: "Ijl" To: "Suomalaisten DX-lista" Sent: Friday, December 02, 2011 3:44 PM Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus Esimerkiksi Beldenin 100 ohmisen twinaxin vaimennus on pyöreät 10dB/1km 1 MHz taajuudella. En tiedä hinnoista. Tuota keltaista NEK:in 130 ohmista oli kelakaupalla (jotain 500-1000m keloja) romiksella sillä hintaa kun pois vaan vei. Noilla kun ei mitään romumetalliarvoa ole. Enää ei valuettavasti ole jäljellä kuin tuo kelanloppu. http://ijl.fi/komponentit/puhelintekniikan_parikaapeleita.jpg Kukaan ei silloin ollut tuosta kiinnostunut, mutta olen sitä hyvin moneen tarkoitukseen käyttänyt mm. lämpötila-anturien johtoina. Käyttötaajuusalueena MW lienee tosiaan aika sopiva vielä tälle parikaapelille. Kun sitten mennään ylemmille taajuuksille niin kyllä koaksiaali on toimivampaa. Jos se on suojaamatonta ja maattamatonta niin voisin ihan maalaisjärjellä kuvitella oikeiden sovitusten päissä olevan erityisen tärkeitä tai voi käydä niin, että itse syöttöjohto toimiikin antennina. Kiertämättömällä parilla melko se varmasti toimii niin muutenkin. 73,s IJL > Moron > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin > vastauksen. > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä > kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > lähtöpäässä. > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon > niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä > parikaapelilla vaimennus on pienempi. > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on > täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös > koksia- jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita > oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on > siirretty strukturoituihin. > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki > tiedot. > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" > kuten SS- käämityksellä. > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > radiossa > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > toroidille toimii. > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > 73' > RS ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Esimerkiksi Beldenin 100 ohmisen twinaxin vaimennus on pyöreät 10dB/1km 1 MHz taajuudella. En tiedä hinnoista. Tuota keltaista NEK:in 130 ohmista oli kelakaupalla (jotain 500-1000m keloja) romiksella sillä hintaa kun pois vaan vei. Noilla kun ei mitään romumetalliarvoa ole. Enää ei valuettavasti ole jäljellä kuin tuo kelanloppu. http://ijl.fi/komponentit/puhelintekniikan_parikaapeleita.jpg Kukaan ei silloin ollut tuosta kiinnostunut, mutta olen sitä hyvin moneen tarkoitukseen käyttänyt mm. lämpötila-anturien johtoina. Käyttötaajuusalueena MW lienee tosiaan aika sopiva vielä tälle parikaapelille. Kun sitten mennään ylemmille taajuuksille niin kyllä koaksiaali on toimivampaa. Jos se on suojaamatonta ja maattamatonta niin voisin ihan maalaisjärjellä kuvitella oikeiden sovitusten päissä olevan erityisen tärkeitä tai voi käydä niin, että itse syöttöjohto toimiikin antennina. Kiertämättömällä parilla melko se varmasti toimii niin muutenkin. 73,s IJL > Moron > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin > vastauksen. > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä > kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > lähtöpäässä. > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon > niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä > parikaapelilla vaimennus on pienempi. > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on > täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös > koksia- jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita > oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on > siirretty strukturoituihin. > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki > tiedot. > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" > kuten SS- käämityksellä. > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > radiossa > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > toroidille toimii. > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > 73' > RS ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Moron Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen. Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan lähtöpäässä. Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla vaimennus on pienempi. Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia- jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty strukturoituihin. Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki tiedot. TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" kuten SS- käämityksellä. Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa radiossa Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys toroidille toimii. Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan että kuumaan karvaan on toinen juttu.. 73' RS - Original Message - From: "Juha Solasaari" To: "Suomalaisten DX-lista" Sent: Friday, December 02, 2011 12:54 PM Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet? Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan > http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%20document/5182_full_document.pdf jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se "skärmens brytfrekvens" tarkoittaa. Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön. Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi. JTS - - - Mauno Ritola wrote: > Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan > kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona > MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin. > Jonkun pitäisi testata ... > > 2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti: >> Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä. >> Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin >> kaapelia ja sille sopivia liittimiä. >> Kaapelissa on kierretty teräsnauha ja sen alla kierretty ohuista >> langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty >> parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo >> toinen juttu. >> http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg >> >> 73,s IJL >> >> >> >> >>> Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo, >>> twisted pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut >>> kehuvat syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin. >>> >>> 73, MR >> >> ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _
Re: [DX] Koksin maadoitus
Parikaapeleista löytyy varsin runsaasti teoreettistakin tietoa koska niitä niiden yleisen käytön takia tietoliikennetekniikassa on ollut pakko tutkia ja normittaa. Samoin niitä on varmasti runsaasti käytössä teollisuuden instrumentoinnissa ja ainakin aiemmin myös analogisten signaalien siirrossa. Käyttöalueena vaan tämmöisen hyvin heikkotasoisen radiosignaalin siirtoon sitten lieneekin tietoa vähemmän. Suhteessa hyötysignaaliin on häiriöiden taso jolta halutaan välttyä aivan eri luokassa kuin jos verrataan vaikka tietoverkkoihin. Ilman muuta on kierretty pari suoraa parempi. Löytyy kotimaistakin tietoa kaapelirakenteista ja käytöstä. esimerkiksi: http://www.ee.oulu.fi/~jari/EMCST/EMCST-L7-L8-L9-L10-L11.pdf katso sivulta 55 alkaen, vaikka on siellä muutakin ehkä kiinostavaa kuin nämä kaapeliasiat. 73,s IJL > Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin > mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet? > Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan > > http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full% 20document/5182_full_document.pdf > jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se > "skärmens brytfrekvens" tarkoittaa. > > Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä > ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön. > Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi. > > JTS > > ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Parikaapeleista löytyy varsin runsaasti teoreettistakin tietoa koska niitä niiden yleisen käytön takia tietoliikennetekniikassa on ollut pakko tutkia ja normittaa. Samoin niitä on varmasti runsaasti käytössä teollisuuden instrumentoinnissa ja ainakin aiemmin myös analogisten signaalien siirrossa. Käyttöalueena vaan tämmöisen hyvin heikkotasoisen radiosignaalin siirtoon sitten lieneekin tietoa vähemmän. Suhteessa hyötysignaaliin on häiriöiden taso jolta halutaan välttyä aivan eri luokassa kuin jos verrataan vaikka tietoverkkoihin. Ilman muuta on kierretty pari suoraa parempi. Löytyy kotimaistakin tietoa kaapelirakenteista ja käytöstä. esimerkiksi: http://www.ee.oulu.fi/~jari/EMCST/EMCST-L7-L8-L9-L10-L11.pdf katso sivulta 55 alkaen, vaikka on siellä muutakin ehkä kiinostavaa kuin nämä kaapeliasiat. 73,s IJL > Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin > mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet? > Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan > > http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full% 20document/5182_full_document.pdf > jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se > "skärmens brytfrekvens" tarkoittaa. > > Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä > ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön. > Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi. > > JTS > > ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet? Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan > http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%20document/5182_full_document.pdf jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se "skärmens brytfrekvens" tarkoittaa. Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön. Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi. JTS - - - Mauno Ritola wrote: Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin. Jonkun pitäisi testata ... 2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti: Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä. Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin kaapelia ja sille sopivia liittimiä. Kaapelissa on kierretty teräsnauha ja sen alla kierretty ohuista langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo toinen juttu. http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg 73,s IJL Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo, twisted pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut kehuvat syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin. 73, MR ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Saattaisin tehdä jonkun simuloinnin häiriön vastaanotosta eri kaapeleilla. Vaikeutena on vaan "laboratorio-olosuhteisiin" vetää kovin pitkiä kaapeleita. En tiedä miten sitten lyhyillä kaapeleilla tehdyt kokeet vastaavat tilannetta pitkillä syöttöjohdoilla. Helppo on ajaa kaapeliin joku vaikka uV-tasoinen sinkku generaattorista, sitten katsoa mittalaiiteilla tai vastaanottimella mitä ulos tulee kun panee kaapelin läheisyyteen vaikka jonkun hakkurin pörräämään. Minulla tosin lienee jo valmiiksi lukuisa määrä pikkupowereita valmiina pistorasioissa häiriötä tuottamaan... 73,s IJL >> Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan >> kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona >> MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin. >> Jonkun pitäisi testata ... ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
Re: [DX] Koksin maadoitus
Kierrettyä paria käytetään yleisesti tietoliikenteessä ja esimerkiksi tuo mainitsemani 130 ohmin kaapeli on olut puhelintekniikan käytössä taajuusalueena ehkä LW-MW taajuudet riippuen PCM-laitteistosta. Näissä kaikissa ovat signaalitasot meidän radiosignaaleihimme nähden reilusti suurempia. Kuitenkin tiedetään, että häiriöllisissä olosuhteissa noita suojavaippoja näissäkin siitä huolimatta tarvitaan. Käsittääkseni esim. hinta on tekijä jonka takia on joissain ratkaisuissa siirrytty koaksiaalin suojatusta parikaapelista eli hyvä semmoinen on ainakin aiemmin ollut kallista. On sitten sovituksien takia huomioitava kaapelin impedanssi ja se, että vastaaotinpäässä symmetrinen parikaapeli pitäisi sovittaa epäsymmetriseen antenniliitäntään ellei vastaanottimessa ole sellaista - R390A/URR:ssä esimerkiksi on ellei joku ole modannut sitä pois. 73,s IJL > Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan > kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona > MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin. > Jonkun pitäisi testata ... > > 2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti: >> Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä. >> Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin >> kaapelia ja sille sopivia liittimiä. >> Kaapelissa on kierretty teräsnauha ja sen alla kierretty ohuista >> langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty >> parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo >> toinen juttu. >> http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg >> >> 73,s IJL ___ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 - DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx ___ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
