Pitää etsiä jostain tuon vastaanottimen skema ja tutkia miten tuon voisi
tehdä - ellei jollain ole jo valmista viritystä tuohon mielessä.
73,s IJL
On 2.7.2013 8:36, Raimo Karjalainen wrote:
Osaisko joku tehdä pienen ja yksinkertaisen modausohjeen
vastaanottimen antenniliitäntään. Saisi RX:st
Osaisko joku tehdä pienen ja yksinkertaisen modausohjeen vastaanottimen
antenniliitäntään. Saisi RX:stä entistä kätevämmän kesälomareissuille.
Sen olen havainnut, että jos vaihtaa 3.5 mm plugin omia kytkentöjä, ei tapahdu
vastaavaa korjausta, kuin tuo liittimen huulille kytkentä. Entä mitä tapa
Mitenkäs tuo liitin sitten oikeastaan kytkeytyy? toimiiko se käytännössä
niin, että antenni kytkeytyykin vastaanottimen groundiin silloin kun
liitin on huulilla?
Tuon tyyppisiisä laitteissa kun - taas jälleen kerran - ei MW:tä yleensä
ajatella valmistajan taholta kuin paikalliskuunteluun niin pi
Sangeanin ATS909 antenniliitännän saa "toimimaan" keskipitkillä ja pitkillä työntämällä 3,5 mm "antennipistokkeen" liittimen "huulille", ei siis pohjaan saakka. Näin hieman huterasti asetettu liitin toimii samalla tavalla kuin sitten vastaavasti lyhyillä pohjaa saakka painettu sama liitin/ antenni.
Tänne vaan.
73s
TSM
-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta ilkka suni
Lähetetty: 1. heinäkuuta 2013 18:32
Vastaanottaja: suomalaisten DX-lista
Aihe: [DX] Kuva-arvoituskisa?
Tuota, tuota...
Tuossa kun itse ja pari van
Oikaisu, täsmennys aiemmin kirjoittamaani, jottei
mahdollisia väärinkäsityksiä synny.
At 15:28 30.6.2013, MIE RYKÄSIN:
Ilpo teki työtä ja näki vaivaa, saadakseen
Icomini takaisin säädylliseen vireeseen. Hienona
tekona, Ilpo lisäksi lainasi oman IC-R71E:nsä
minulle Lappiin mukaan siltä varalt
Ei ole kokemuksia ammattilaitteista minkäänlaisia. Hienoja laitteita ovat mutta
minulle
aivan turhia koska ne eivät toimi 12 voltilla. Toisaalta jos mökillä olisi
sähköt, en silti
kantaisi 30kg painavaa möhkälettä mukana kun läppäri ja sdr kulkee repussa.
KTU
_
Älä tunge kasettejasi roskiin, ne kun
virallisestikin ovat "vaarallista jätettä" vai
mikä onkaan ongelmajätteen nykyinen virallistermi.
Lähetä kasetit miulle, maksan kyllä postikulut.
Nääs, yhä äänitän C-kaseteille. Taitaa torpassa
olla noin 20 kasettidekkiä vaiko 30.
Mitä raportointiin tul
Tässä tänään esille tulleet vastaanottimet ovat kaikki
harrastelijalaitteita. Mukava olisi kuulla myös ammattikäyttöön tehtyjen
vastaanotinten käytöstä kertyneitä kokemuksia. Aika monta mallia on
ollut myös DX-kuuntelijoilla - tosin yleensä aika iäkkäinä yksilöinä
koska niiden hinta uutena olis
Noin on, kuten toteat. Yksinkertaisia tai
mustavalkoisia, asiat koskaan eivät ole. Asiat
aina ovat kokijaperäisiä, subjektiivisia.
Ja esimerkiksi, SSB-audioon tottuneen korva ja
AM-, PLAM-audioon tottuneen korva saattavat toisin ymmärtää audiota.
Tuosta "rahtaamisesta" hyvin tiedän sen
EKD-50
Moi, puhuin nyt jo asemavalikoimasta- eli nykyajan surkeista formaateista
kontra ammoisten aikojen kunnon musiikkiformaatit [ja paremmat puheohjelmatkin]
Digitointia en ole hirveästi pohtinut, koska "äänitepisterankkia" ei ole eikeä
nänytä tulevankaan- tungen kasettipinoni roskiksiin, kun katso
Niin siis, en tiedä/muista millä ja miten
Lapissakin aikoinaan nauhoitit.
Yleisluonteisesti, viittasin
C-kasettitallenteiden digitointiin. Moni
DX-kuuntelija kun aikoinaan nauhoitti
pikkumankalla, joissa mm. ei ollut kohinanvaimennusta.
Perjele, että tämä läpäri on pasha kirjoittaa.
73, il
Asia ei Ilkka ole kuitenkaan näin yksinkertainen. On tietty selvää nuo
mainitsemasi jutut hankintavaikeuksista, suhteellisesta hintatasosta
jne, mutta minun asiantuntemukseni rajoittuu tekniikkaan ja siinäkin on
aina toivomisen varaa. Tosiasia on, että monilla vähemmän tekniikkaa
ymmärtävillä o
Tuota muuten, jos aiot konvertoida C-kasetilta
digitaaliseksi, suosittelen
ekvalisaattorikäsittelyä eikä pelkkää 1:1
kopiointia. En tosaa hahmottaa, mitä tarkoitat
"puhemyllyillä ja disneillä". MD:tä?
Tietokoneen kyky ymmärtää analogisen nauhoituksen
pohjakohinaa (jos sellaista on), saattaa
Moi Ilpo,
Se lienee kaikille keskustelupalstalaisille
selviö, että turha on tukainta saati asiantuntemustasi vastaan taistella.
En enää muista tapausta, mutta 90-luvun alussa
joku kuuntelija jostain kaukaa minulta kyseli,
kannattaako eräs tietty vastaanotinmalli ostaa.
Hälle totesin, jotta
Moi, juu yhdyn näkemyksiisi Ilkka. 535 on ihan ok peli ja ehkä tuo D-malli
erityisesti lopulta? Oma (hetken minulla ollut 535) ei vain minua miellyttänyt,
koska 525:n taajuusvalintaominaisuudet ovat minulle omemmat- 9 taajuudet
tallennettuina muistiin ja 10 taajuudet askelluksena, jolloin taaj
Moi vielä, Alpo.
Vanhuuksia.
Noista Ostoista ja Myynneistä muistan, kun...
Olikohan 1980 vai 1981. Tuttu liikkeenharjoittaja
miulle soitti ja kysyi, osaanko hälle kertoa
jotain radiosta Trio 9-R59. Ripeästi riensin, ja
käsissään oli miltei korkkaamaton Viisysi,
alkuperäispakkauksessaan kai
Nojoo, Icom IC-R71E:n audio AM-modella on syvältä
suosta, mutta SSB:llä Icom on peto. Harmittaa,
kun laitteessa 1600 kHz:n jälkeen herkkyys putoaa, ja X-band on vaikeaa kuulla.
Siun kanssahan myö olimme 1988 jouluna Posiolla,
kun siulla oli NRD-525 ja miulla modattu Trio
9-R59 sekä GS 600. Sa
Ai niin, Yaesu FRG 7700 ei ollut minun juttuni- Eivät Triotkaan eikä Icomin
1980-luvun muutamat mallit :( -huonoja ovat :) Noita olen siis sivukuunnellut
tuossa 1990+ ja 200-luvulla testimielessä muiden rinnalla.
T: Alpo
Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: is@pp.inet.fi
Päivämäärä: 1.
Moi, minulla on nostalgisia ja hyvijä muistoja Grundigeista. Hankin ensimmäisen
Satellit 1400n vuonna 1981 -yllätys yllätys- kajaanilaisesta Pekkarisen Osto-
ja Myyntiliikkeestä, eikä ollut monella satasella pilattu- aivan loistopeli ja
huppukuntoinen- kuin uusi... ilmweisesti joku oli ostanut,
Kiitos kommentista, Ilkka.
Aikoinaan Visi pystypolarisaatiolla taipui
notkalleen. Puomi oli, on pehmeämpää materiaalia
kuin VKN:n, joka ei hätkähdä juuri mistään. Sama
tuulenmyräkkä ja pressu, joka katkoivat Visin,
VKN:stä vain vähän taivutti heijastajaa.
Tietenkään, pressu välttämättä ei va
Tuota, tuota...
Tuossa kun itse ja pari vanhoja muistelimme, juontui mieleeni.
Olisiko haitaksi vai huviksi, jos laittaisin
pystyyn pienen kuva-arvoituskisan
takavuosikymmenien kuuluisista ja vähemmänkin
kuuntelulaitteista? Tuossa kun etenkin viime
vuosikymmenellä harrastin alustavaa
laitek
Totta on, että Satellitin malleista 2000 ja 2100
minulla ei ole kuuntelukokemuksia. Ja on totta,
että Satellit 600:n tullessa markkinoille (oliko
vuonna 1981), Grundigin käyttämä teknologia jo
oli harppauksen edellä Selenoiden ajasta.
Vuonna 1984, laitevaihdosten ollessa päällä,
läksin pedit
Heh, mulla vuosi meni väärin.
Hankin tuon Grundigin 1981 (oli kesän alku), ja kaseteilla on monen monia
ihania italo- äänityksiä tuolta vuodelta ym.
Ajalta, jolloin kaupallinen radiotoiminta tuli Italiaan, ja asemien nimiä
ei löytynyt kirjoista eikä kansista.
Jotain tuli kuitenkin idattua sieltä ja
>Ja itse sanoisin tosin. että Grundig Satellit 1400 (hankin 1982, malli
taisi tulla 1981) oli mahtava vastaanotin. Grundigin eka
digitaalinäyttöinen.
>Painoa ihanat 6,5 kg tuollakin, ja joku höperehti testeissä, että
erinomainen lyhyillä, mutta keskiaalloilla on mikä on...
Hankin GS 1400:n vuo
Enhän mie liioittele, muistan DX- Kuuntelijan testit.
Selena oli tuolloin 70- luvulla testattu (SSS), eikä sivumaininnat
Satellitiin ym olleet mairittelevia keskiaaltojen suhteen.
Tuolloin oli Satellitin mallit 2000 ja 2100, molemmat analogisia ja toki
nekin todella hyviä.
Nuo Satellitin mallit 60
Sen verran kommentoin, Grundig Satellit 600:sta että.
"Leluhan" se tavallaan oli, ja etenkin kun
laitteen aukaisi, alkoi hirvittää. Kuitenkin,
minulla oli mallit Satellit 600 sekä 650 noin
9 vuoden ajan. Rinnalla, laitteina olivat mm.
Drake R-4C, modattu Icom IC-R71E, NRD-535D, pari
eri Tri
Moi!
Kaapin tyhjennyksen vuoksi olen hävittämässä clusive-kokoelmani ajalta 1986
- 11/1993 eli ajalta ennen omaa päätoimittajuuttani. Sisältää kaikki (noin
160) lehdet tuolta aikaväliltä.
Jos joku haluaa ko. lehdet ovat hyväkuntoisia ja Mercantile mapeissa
(A5-koko, 5 kpl) niin minulta
Jatkan aiheesta vielä vähän kun se antoi jonkun kumman kipinän
kirjoittaa. DX-kuuntelijat näyttävät kuten monet radioamatööritkin myös
tuijottavan helposti johonkin hetkelliseen onnistumiseen jollain
laitteella jolloin on saattanut vallita myös hyvät kelit. Mahdetaanko
sitä huomata aina, että
Viisi senttiä on jo sen verran n. 100 MHz taajuudella toimivalle antennille
(aallonpituus 3 m), että etu-takasuhde ja suuntakuvio voivat olla jonkin
verran eroavia antennin alkuperäismitoituksesta. Käytännön kuuntelussa ei
tästä ehkä tule niinkään paljon ongelmaa kuin teoriassa ...
Alumiinia voi k
No noista kumpikin on leluja - en viitsi ottaa enempää kantaa
kulutuselektroniikan tuotantolinjoilta tulleisiin massatuotteisiin kuin
totean, että kun kaikessa on määräävimpänä tekijänä hinta niin
komponenttivalinnat, laitteen mekaaninen toteutus (jonka osuus oli
entisaikaan hyvin merkitävässä
Tuo edellinen antennikysymykseni jo sen verran
putkä ja rönsyilevä on, että uuden topicin avaan.
Miten kriittinen eli tarkka esimerkiksi
8-elementtinen jagi on siitä, että puomi ja
elementit ovat ehdottoman suoria? Esimerkiksi jos
antenni jo on niin "länkällään", että ensimmäisen
suuntaajan
Ettet nyt hieman liioittelisi? Satellitejahan oli
monta mallia, ja ainakin Satellit 600 osoittautui
keskipitkillä niin etelässä kuin Lapissa sen
verran tiukaksi veturiksi, etten heti olisi
Selenaa tilalleen ottanut. Satellit 600
jotakuinkin päihitti mm. kolme samanaikaisilla
Lapin-pediksillä
Noh, Selenankin taisi aikoinaan saada 1/10 osaan siihen hintaan kuin
Grundig Satellitin.
Ja saipa siten pöydälleen silti paremman MW- vastaanottimen.
Ei kai hinta ole suoraan verrannollinen laatuun.
Ei kai?
t. MNi
1. heinäkuuta 2013 13.09 Ilpo J Leppänen kirjoitti:
> Minulla lopahti jo vuosia
Tässä asiassa peesaan kyllä Ilpoa ...
Kun ei ole peltoa, niin ei kannata ostaa p...aa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Ilpo J Leppänen
Lähetetty: 1. heinäkuuta 2013 13:10
Vastaanottaj
Minulla lopahti jo vuosia sitten kiinnostus radioamatöörihommiin kun
mopperadioita oli tarpeeksi tullut modattua. Koskaan ei liikennöinti
kiinnostanutkaan. Joten en noihin purkkeihin ota kantaa. Todennäköisesti
leluja kuten kaikki jotka eivät vähintään tonneja maksa on yleinen
mielipiteeni - jo
1600 ohmia voisi löytyä vain harvasta pisteestä resonassitaajuuksien
välisiltä taajuuksilta, etenkin matalammilta alueilta. Tässä suhteessa tuo
1:40 sovitus tuntuu hieman ylimitoitetulta. Toisaalta tästä todennäköisesti
puuttuu tehokas maataso, joka kasvattaa impedanssia - ja lisää sitten
todella
Hei,
Kuvan ja selostuksen mukaan ensiössä on 33 kierrosta ja toisiossa 6
kierrosta toroidilla FT140-43. Kierroslukujen suhde siis 5.5, ja kun
impedanssi on verrannollinen kierrosluvun neliöön, tulisi impedanssin
muuntosuhteeksi 1:30. Mistä tuo mainittu 32 tulee?
73 de JTS
- - -
On 1.7.2013
http://air-radiorama.blogspot.fi/2012/10/come-autocostruire-un-bal-un-di.html
Tuossa onkin parempi artikkeli 1:32 balunista. Maat näyttää olevan irti
toisistaan.
1600 ohmin sovitus 10 metrin piiskaan tuntuu aika rajulta mutta jutun
perusteella
näyttäisi toimivan varsin hyvin. Täytynee rakentaa t
Vertikaalien impedanssi on lähellä 50 ohmia vain n. 1/4 aallonpituuden
kerrannaisilla ja silloinkin, jos löytyy sopiva maataso (hyvä maadoitus tai
esim. ns. radiaalit). Jos 10 metrin vertikaaliantennia käytetään alueella
100 kHz -30 MHz sen impedanssi vaihtelee suuresti ja mielestäni balunia ei
kan
40 matches
Mail list logo
